maanantai 23. lokakuuta 2017

Taimitalon kakarat


Taimitalossa käy vilske. Siellä krassit leikkivät keskenään niin vauhdikkaasti, että ovat sotkeentuneet varsista toisiinsa. Chilit ovat ottaneet sellaisen kasvupyrähdyksen, että kurkottelevat karkumatkalle koko talosta.

Alkusyksystä hankkimani hyllykkö kasvivaloineen on kuin taimien Hoplop. Iloisen kiljahduksen lähes kuulee - tai sitten äänet tulevat lapsiperheemme omasta takaa..!


Syyslomani alkajaisiksi oli hellä kurinpalautus paikallaan. Krassit asettelin tilavampaan järjestykseen. Chilit laitoin ruotuun tukikepin avulla. Ihanan rauhoittavat koulintapuuhatkin kuuluvat lomasuunnitelmiini, eikä pieni kylvökokeilukaan olisi pahitteeksi.

Taimitaloni varhaiskasvatuksen suunnitelma ei ole yhtä säntillinen kuin suomalaisten päiväkotien. Talossa ollaan onnellisen tietämättömiä talven tulosta. Lamppujen alla kasvavat parhaillaan chilit, köynnöskrassit, pelargonit, tarhaorvokit ja kiinanasterit.


Taimitalosta eskarin puolelle ovat siirtyneet päivänsinit. Ruukutin taimet yhteen ruukkuun haaveissani muhkea kiipeilevä köynnös. Kasvun apuna on bambukepeistä askartelemani tuki, ruukkuvalaisin ja ahkera tarhuri kasteluvalmiudessa.

Päivänsini saa toimittaa huonekasvin virkaa ja mikäli kaikki sujuu hyvin, muuttaa se ensi kesänä sitten ulkosalle kesäkukaksi. Myös pelargonit kasvavat kesäkukkatarkoituksella. Testaan varhaisen kylvön ja ahkeran latvomisen yhdistelmää.


Köynnösrassit ovat kokeiluerää ja niiden loppusijoituspaikka ennen ensi kesää tulee olemaan keittiön ledivalojen huomassa, jossa muutkin kasvit vaikuttavat viihtyvän. Katsotaan kuinka pulaan vielä joudun venyvien varsien ja suurenevien lehtien kanssa!

Tarhaorvokit ja kiinanasterit ovat niin ikää kokeiluerää. Jos alkutalvi käy kovin leudoksi, saattaisivat tarhaorvokit jopa pärjätä lyhyen ajan koristeina pelargonikaapissa. Kuka tietää. Ensi syksylle on ehdottomasti huolehdittava, että yksi erä orvokkeja kukkisi syys-lokakuun aikaan. Ne viihtyisivät mainiosti pelakaapissa kesän pidentäjinä.

Tätä suunnittelun riemua - ja luontoäidin kustannuksella leikkimistä!


Chilierä kasvaa lahjatarkoituksiin. Korkeintaan yksilö tai pari jää omaksi iloksi, mutta muuten tätä viherhuumaa on levitettävä eteenpäin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti